tiistai 30. elokuuta 2011

Päihteet vs huumeet






Alkoholi on päihteistä haitallisin, väittävät brittitutkijat. Tutkijoiden mukaan alkoholin vahingollisuudelle kalpenevat jopa niinkin kovan luokan huumeet kuin heroiini ja kokaiini. Tutkijat julkaisivat viime talvena erittäin korkealle arvostetussa Lancet –lääketieteen aikakauslehdessä tutkimuksensa, jossa erilaisten päihdeaineiden vaarallisuutta ja vahingollisuutta oli tarkasteltu useiden eri kriteerien perusteella.

Heroiini vaarallisinta käyttäjälle 

 

Independent Scientific Committee on Drugs –komitea kokoontui asiantuntijoineen arvioimaan 20 erilaisen huumausaineen vahingollisuutta 16 kriteerin pohjalta: yhdeksässä kriteerissä keskityttiin huumeen haitallisuuteen sen käyttäjälle ja seitsemässä arvioitiin sen haittavaikutuksia käyttäjän ympäristölle. Päihteet pisteytettiin vaarallisuutensa mukaan nollasta sataan siten, että 100 tarkoittaa kaikista vaarallisinta ja nolla täysin harmitonta.

Komitean arvioinnissa todetaan, että käyttäjille vaarallisimpia huumeita olivat heroiini, crack-kokaiini sekä metamfetamiini (osiopistemäärät samassa järjestyksessä 34, 37 ja 32). Muille eli ympäristölle haitallisimpia olivat alkoholi, heroiini ja crack-kokaiini (pistemäärät samassa järjestyksessä 46, 21, 17).

Kokonaisuudessa alkoholi keräsi pistemääräkseen 72 saaden kaiken kaikkiaan eniten pisteitä. Seuraavaksi haitallisimpia kokonaisuudessaan olivat heroiini (55) ja crack-kokaiini (54). Muita arvioinnissa tarkasteltuja päihteitä olivat muun muassa kokaiini (kokonaispistemäärä 27), tupakka (26), amfetamiini (23), kannabis (20) ja ekstaasi (9).


”Nykyinen päihdeluokittelu ei perustu haittavaikutusten arviointiin”

 

Tutkimuksen tehnyt professori ja ISCD:n puheenjohtaja David Nutt on aiemminkin herättänyt närää Iso-Britanniassa. Nutt joutui eroamaan noin vuosi sitten ACMD:stä (British Advisory Council on the Misuse of Drugs) sen jälkeen, kun hän julkisesti kritisoi Britannian ministereitä siitä, että he olivat jättäneet huomioimatta tieteelliset todisteet, jotka osoittivat kannabiksen olevan vähemmän vahingollista kuin alkoholi.

Lancetissa julkaistun tutkimuksen tuloksista David Nutt totesi, että löydökset osoittavat alkoholin haittoja vastaan hyökkäämisen olevan tarpeellinen ja oleellinen kansanterveydellinen strategia. Tutkimuksen päätelmissä todetaankin, että Iso-Britannian tämänhetkinen päihdeluokittelu korreloi surkeasti tutkimuksen tuloksien kanssa. Tutkijoiden mukaan nykyinen päihdeluokittelu ei perustu laisinkaan haittavaikutusten arviointiin.

”On mielenkiintoista huomata, että kaksi laillista päihdettä arvioiduista – alkoholi ja tupakka – pääsivät pisteillään arviointiskaalan yläpäähän, merkiten sitä, että lailliset huumeet aiheuttavat vähintään yhtä paljon vahinkoa kuin laittomat aineet”, Nutt toteaa tutkimustiedotteessa.

Independent Scientific Committee on Drugs –komitean arvio haitallisimmista päihteistä, kokonaistulokset:

1. Alkoholi (kokonaispistemäärä 72)
2. Heroiini (55)
3. Crack-kokaiini (54)
4. Metamfetamiini (33)
5. Kokaiini (27)
6. Tupakka (26)
7. Amfetamiini, spiidi (23)
8. Kannabis (20)
9. Gammahydroksivoihappo, GHB, gamma (18)
10. Bentsodiatsepiini (15)
11. Ketamiini (15)
12. Metadoni (14)
13. Mefedroni (13)
14. Butaani (10)
15. Khat-huume (9)
16. Ekstaasi (9)
17. Anaboliset steroidit (9)
18. LSD (7)
19. Buprenorfiini (6)
20. "Taikasienet" (5)

Lähteet: Lancet, Lancetin tiedote, Reuters


Alkoholin aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset terveyshaitat

 
Alkoholin aiheuttamista psyykkisistä terveyshaitoista yleisimpiä ovat unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja monien henkisten toimintojen häiriintyminen.

– Yömyssy saattaa toimia kerran, mutta säännölliseksi unilääkkeeksi se ei sovi, sillä alkoholi heikentää unen laatua ja lopulta aiheuttaa univaikeuksia, kertoo Nuorisoasemalla työskentelevä Attendo MedOne Oy:n aluepäällikkö, päihdelääkäri, LL (väit.) Katja-Anneli Wathén.

Todella vakavat ongelmat kuten varhainen dementoituminen tai sekavuus- ja harhaluuloisuusoireet johtuvat useimmiten kuitenkin vasta kroonistuneesta alkoholin liikakulutuksesta tai sen runsaan pidempiaikaisen käytön lopettamista seuraavista vieroitusoireista.

Fyysisistä terveyshaitoista tyypillisimpiä esimerkkejä ovat mm. akuutti ja krooninen haimatulehdus sekä maksakirroosi. Alkoholi voi vaurioittaa myös vatsan limakalvoa suojaavaa kerrosta, joka oireilee mahakatarrina.

– Jo viikon etelänmatkan seurauksena voi kehittyä akuutti haimatulehdus, jos alkoholin kulutus sen aikana on ollut runsasta.

Myös tissuttelu – esimerkiksi pari reiluhkoa viinilasia ruoan yhteydessä päivittäin –
kasvattaa alttiutta maksakirroosiin, joka sairautena on sidoksissa kumulatiiviseen, elämänaikaiseen alkoholialtistukseen.

Alkoholinkäytön tyypillisiä ongelmia ovat myös nestetasapainohäiriöt sekä moninaiset hermoston rappeumaa kuvastavat elimistön toimintaongelmat. Pitkäaikaisella riskikäyttäjällä saattaa kehittyä polyneuropatiaksi kutsuttu tunnon ja lihasvoiman häiriintyminen erityisesti alaraajoihin. Lisäksi voi esiintyä tasapainohäiriöitä, jotka johtuvat pikkuaivojen, eli koordinaatiota ja tasapainoa säätelevän aivojen osan, rappeutumisesta.

Sydän- ja verisuonisairauksien ja erilaisten syöpien riski kohoaa myös pitkäaikaisen, runsaan alkoholinkulutuksen seurauksena. Tapaturmat on huomioitava alkoholinkulutuksen fyysisinä riskeinä.